Kartta - Dzjatlava (Dyatlovo)

Dzjatlava (Dyatlovo)
Dzjatlava eli Djatlovo on pieni kaupunki ja samanniminen piiri Hrodnan alueen keskiosissa Valko-Venäjällä. Vuoden 2009 väestönlaskennassa kaupungin väkiluku oli 7 853 ja koko hallintopiirin 29 703. Piirin asukaslukuun sisältyy myös kaupunkityyppiset taajamat Kozlovštšina (1 847 asukasta, ) ja Novojelnja (3 041 asukasta, ).

Dzjatlavan piirin maanteistä keskeisimpiä on kaupungin pohjoisosien läpi kulkeva valtatie M11, joka luo yhteyden pohjoisessa esimerkiksi Lidaan (50 km) ja etelässä Slonimiin (46 km). Itään vievä kantatie P10 tuo tieyhteyden Navahrudakiin (37 km). Kantatie P108 johtaa puolestaan Dzjatlavasta kaakkoon M1-moottoritielle.

Dzjatlavan piirin pohjoisrajalla virtaa Niemen-joki. Piirin itäosien poikki kulkee Valko-Venäjän rautateiden pohjois-eteläsuuntainen Lidan ja Baranavitšyn välinen rataosuus.

 
Kartta - Dzjatlava (Dyatlovo)
Kartta
Google Earth - Kartta - Dzjatlava
Google Earth
Bing (täsmennyssivu) - Kartta - Dzjatlava
Bing (täsmennyssivu)
Nokia (yritys) - Kartta - Dzjatlava
Nokia (yritys)
OpenStreetMap - Kartta - Dzjatlava
OpenStreetMap
Kartta - Dzjatlava - Esri.WorldImagery
Esri.WorldImagery
Kartta - Dzjatlava - Esri.WorldStreetMap
Esri.WorldStreetMap
Kartta - Dzjatlava - OpenStreetMap.Mapnik
OpenStreetMap.Mapnik
Kartta - Dzjatlava - OpenStreetMap.HOT
OpenStreetMap.HOT
Kartta - Dzjatlava - OpenTopoMap
OpenTopoMap
Kartta - Dzjatlava - CartoDB.Positron
CartoDB.Positron
Kartta - Dzjatlava - CartoDB.Voyager
CartoDB.Voyager
Kartta - Dzjatlava - OpenMapSurfer.Roads
OpenMapSurfer.Roads
Kartta - Dzjatlava - Esri.WorldTopoMap
Esri.WorldTopoMap
Kartta - Dzjatlava - Stamen.TonerLite
Stamen.TonerLite
Maa (alue) - Valko-Venäjä
Valko-Venäjän lippu
Valko-Venäjän tasavalta eli Valko-Venäjä (,, lyhyesti Беларусь, Belarus tai Белоруссия, Belorussija) on sisämaavaltio, joka sijaitsee maantieteellisesti keskellä Eurooppaa, mutta kuuluu historiallisesti ja poliittisesti Itä-Eurooppaan. Valkovenäläiset ovat olleet usein alistettuna jonkin voimakkaamman valtion alaisuudessa. Historiansa alussa itäslaavit asuttivat Kiovan Rusiksi kutsuttua valtakuntaa ja sen hajottua itäslaavit jakautuivat pikkuhiljaa omiksi kansoikseen. Tämän jälkeen valkovenäläiset ja nykyiset Valko-Venäjään kuuluvat alueet ovat olleet muun muassa osa Liettuan suuriruhtinaskuntaa, Puola-Liettuaa, Venäjän keisarikuntaa ja Neuvostoliittoa. Läntisen ja itäisen Euroopan raja-alueet ovat olleet useiden sotien taistelukenttiä. Myös Neuvostoliiton vainot ja toisen maailmansodan tuhot näkyvät kerrostumina maan kulttuurissa ja asuinpaikoilla. Valko-Venäjän kaakkoisosassa on paikoin maankäyttörajoituksia Neuvosto-Ukrainassa vuonna 1986 tapahtuneen Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuudesta seuranneen radioaktiivisen laskeuman johdosta.

Nykyään Valko-Venäjä on autoritaarinen presidenttijohtoinen tasavalta, jossa asuu noin 9,5 miljoonaa ihmistä. Talouselämä on ollut Neuvostoliiton hajottuakin valtiojohtoista; miltei kaikki maa- ja metsäomaisuus sekä merkittävä osa yritystoiminnasta on valtion hallinnassa. Valko-Venäjää on arvosteltu sen ihmisoikeustilanteen takia.
Valuutta / Kieli  
ISO Valuutta Symboli Significant Figures
BYN Valko-Venäjän rupla (Belarusian ruble) Br 2
ISO Kieli
BE Valkovenäjän kieli (Belarusian language)
RU Venäjän kieli (Russian language)
Naapurusto - Maa (alue)  
  •  Latvia 
  •  Liettuan sosialistinen neuvostotasavalta 
  •  Puola 
  •  Ukraina 
  •  Venäjä